Suomen Golfliiton puheenjohtajäpäiviä vietettiin viime viikonloppuna. Ne jäävät istuvan puheenjohtajan Timo Laitisen viimeisiksi. Laitinen ilmoitti jättävänsä puheenjohtajuuden marraskuun lopulla pidettävässä liittovaltuuston syyskokouksessa. Syyksi hän ilmoitti ajankäytölliset haasteet.
On aika etsiä tilalle seuraaja.
Laitinen otti itse syksyllä 2014 tehtävän vastaan hyvin lyhyen, tunneissa laskettavan, harkinta-ajan jälkeen. Nyt aikaa uuden puheenjohtajan metsästykseen on kolmisen kuukautta.
Itselläni oli ilo haastatella tuoretta puheenjohtajaa vuoden 2015 alussa. Kysyin tuolloin Laitisen käsitystä puheenjohtajan tärkeimmistä ominaisuuksista. Esiin nousivat muun muassa pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys.
Lauantaisen luopumisilmoituksen jälkeen on aiheellista kysyä, loppuiko Laitisen oma kärsivällisyys sittenkin kesken. Vuoden takainen kohu epäonnistuneesta jäsenmaksujen korotuksesta oli kaiketikin turhauttava, eikä Golfliiton sääntöuudistuskaan ole edennyt tavalla, jota Laitinen toimeen tarttuessaan varmaankin toivoi.
”Olen joskus miettinyt, millä muilla tavoin suomalaiset saadaan kävelemään neljä tuntia yhtä soittoa. En ole keksinyt muuta kuin metsästyksen miehillä ja shoppailun naisilla.”
Pitkän linjan urheilu- ja liikuntavaikuttajana Laitinen pääsi joka tapauksessa jättämään oman kädenjälkensä uudistettuun ja Jyväskylän liittokokouksessa alkuvuonna hyväksyttyyn Suomen golfin strategiaan. Sen toteuttaminen ja jalkauttaminen ovat yhä kuitenkin pahasti kesken. Ainakin ulospäin viestejä hankkeen edistymisestä on nähty hyvin vähän.
”Halu ja kyky kuunnella ja luottaa” oli yksi Laitisen puolitoista vuotta sitten painottamista seikoista. Luottoa Golfliiton operatiiviseen johtoon on ollut siinä määrin, että monelle toimihenkilölle Laitinen on jäänyt etäiseksi hahmoksi. Siinä mielessä hän on ollut kuin käänteiskuva edeltäjästään Antti Peltoniemestä, jolla aika ajoin tuntui olevan liikaakin aikaa operatiiviseen toimintaan osallistumiseen.
Eroa Peltoniemen ja Laitisen välillä oli myös painotuksissa. Peltoniemelle kilpagolf oli kunnia-asia, Laitinen sen sijaan on aina pitänyt golfia ennen kaikkea sosiaalisen ulottuvuuden sisältävänä kunto- ja terveysliikuntana. Se näkyy myös uuden strategian sanamuodoissa.
Laitisen näkökulma tuli hyvin esiin jo kymmenkunta vuotta sitten Suomen Golflehteen laatimassani haastattelussa.
”Olen joskus miettinyt, millä muilla tavoin suomalaiset saadaan kävelemään neljä tuntia yhtä soittoa. En ole keksinyt muuta kuin metsästyksen miehillä ja shoppailun naisilla.”
Saadaanko Elisabeth Spåresta Suomen Golfliiton ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja? Se on kiinni ennen kaikkea hänestä itsestään.
Kenestä tulee marraskuussa kuluvan vuosituhannen viides puheenjohtaja? Jos seuraajaa haetaan hallituksen nykyisistä jäsenistä, Elisabeth Spåre on vahvoilla. Hän on ollut aitiopaikalla vetämässä Golfliiton talouden suitsia kireämmälle, on tehnyt pitkän päivätyön myös seuratasolla ja on myös sosiaalisesti taitava. Ovi on enemmän kuin raollaan, jos Spåre itse on kiinnostunut. Sen takaavat jo strategian painopistealueiden joukosta löytyvät talous ja naisgolf.
Suomen Golfliiton puheenjohtajat 1957–
- Eljas Erkko 1957–1963
- Väinö Tuukkanen 1963–1968
- Taavi Pohjanpalo 1968–1969
- Paavo Honkajuuri 1969–1979
- Seppo Soratie 1979–1986
- Erkki KM Leppävuori 1987–1994
- Markku Mikkola 1994–2000
- Juhani Suomela 2000–2004
- Kalevi Hemilä 2004–2006
- Antti Peltoniemi 2006–2014
- Timo Laitinen 2014–2016
Golf alkoi lajina kasvaa Suomessa toden teolla vasta 1980-luvun kuluessa. Golfliiton puheenjohtajana 1979–1986 toiminut Seppo Soratie, nykyinen kunniajäsen, loi perustaa luomalla lajille hyvät yhteiskuntasuhteet ja tekemällä tinkimättömästi työtä uusien kenttähankkeiden synnyttämiseksi.
Erkki KM Leppävuoren (pj 1987–1994) osalle jäi paljolti hedelmien korjaaminen ja kurssin pitäminen hallitulla kasvu-uralla voimakkaimman buumin aikana. Tähän liittyi kiinteästi myös golfkulttuurin kaikinpuolinen vaaliminen. Hallintopuolellakin tehtiin uudistuksia, kun liittovaltuusto aloitti toimintansa 1991.
Markku Mikkolan (1994–2000) aikana harrastajapohjan laajuus mahdollisti jo aiempaaa voimallisemman panostuksen kilpaurheiluun, mikä näkyi menestyksenä amatööripuolella. Mikkolan kauden merkittäviä saavutuksia on myös lajin ympäristötietoisuuden nostaminen uudelle tasolle. Kaukonäköisyydestä kertoo myös internetin mahdollisuuksiin tarttuminen liiton omassa viestinnässä. Rasitteeksi jäi yhteispohjoismainen GK96-projekti, ensimmäinen mittava harharetki tietojärjestelmien puolella. Keskusrekisteriin ja niin sanottuun verkkotietopalveluun liittyvät ongelmat ovat sittemmin varjostaneet myöhempien puheenjohtajien toimikausia.
Mikkolaa seuranneen Juhani Suomelan (2000–2004) puheenjohtajakaudella Golfliitto valmisteli ja hyväksyi ensimmäisen strategiansa. Merkkejä liiton kyvyttömyydestä toimia kaikkien intressiryhmien edunvalvojana alkoi kuitenkin vuoden 2002 liittokokouksen aikoihin näkyä, kun joukko kenttäyhtiöitä ilmoitti aikeestaan perustaa oma etujärjestö, myöhempi SGKY.
Kalevi Hemilän (2004–) astuttua syrjään kesken toimikautensa puheenjohtajaksi nousi keväällä 2006 Antti Peltoniemi. Vuoden 2014 lopulle ulottuneella kaudellaan Peltoniemi teki mittavan työn kotimaisen kilpagolfin eteenpäin viemiseksi. Hän ehti myös johtaa Euroopan Golfliittoa ensimmäisenä suomalaisena puheenjohtajana (Leppävuori ja Mikkola olivat jo kuuluneet hallitukseen) ja tuli valituksi International Golf Federationin Administrative Committeehen. Peltoniemi on lisäksi Olympiakomitean hallituksen jäsen. Hänen johdollaan laadittiin myös Suomen golfin strategia vuoteen 2020. Myös työtä liiton sääntöjen uudistamiseksi tehtiin, mutta ehdotus ei saanut liittokokouksen hyväksyntää.
Peltoniemen kausi sijoittui vuosiin, joiden aikana golfin perustaa Suomessa ravisteltiin ennenäkemättömällä tavalla. Jälkiviisaasti voi sanoa, että muutoksen vääjäämättömyyttä ei hallituksessa osattu ajoissa riittävän selkeästi nähdä. Se johti muun muassa niin sanottuun halpapelaamiskohuun, joka ei tehnyt hyvää lajin julkikuvalle tai liiton maineelle riviharrastajien silmissä.
Kuva: Suomen Golflehden haastattelema Timo Laitinen puhui kesällä 2006 golfin puolesta Suomen Liikunnan ja Urheilun puheenjohtajana.
