Sheffieldin ja Nottinghamin kaltaiset kaupungit ovat suomalaiselle golfin harrastajalle todennäköisesti tuttuja lähinnä Englannin jalkapallosarjoista ja Robin Hoodin seikkailuista. Runsaat 80 kilometriä näiden kaupunkien itäpuolelta, metsäisestä keitaasta keskeltä varsin yksitoikkoista viljelysmaata, löytyy viktoriaanisen ja edwardiaanisen viehkeytensä säilyttänyt lomakylä, Woodhall Spa. Tämä luoteisen Englannin syrjäinen kolkka tunnetaan myös samannimisestä golfkentästään.
Yritys hiiliesiintymän löytämiseksi epäonnistui 1800-luvulla. Sen sijaan poraukset osuivat vesisuoneen, joka pian osoittautui mineraalipitoiseksi. Se mahdollisti kylpylätoiminnan käynnistämisen terveyspalveluineen. Kysyntää oli nopeasti sen verran, että vieraiden käyttöön rakennetut kaksi yhdeksänreikäistä golfkenttää jouduttiin vuorollaan uhraamaan laajenemisen tieltä.
Golfkentälle oli ryhdyttävä katsomaan aluetta hieman syrjempää. Silloin eversti S. V. Hotchkin, merkittävä paikallinen maanomistaja, osoitti omista tiluksistaan alueen vuokrattavaksi tähän tarkoitukseen.
Harry Vardon veti suuntaviivat 18-reikäiselle kokonaisuudelle, jonka viimeistelyssä oli mukana myös J. H. Taylor, toinen vuosisadanvaihteen legendoista. Pelattavaan kuntoon kenttä saatiin 1905.
Maaperä on hiekkaista ja tarjoaa otollisen kasvualustan kentälle ilmettä tuovalle kanervalle.
Ensimmäisen maailmansodan edellä maineikas golfkenttäarkkitehti H. S. Colt sai näyttää omat kyntensä kentän muokkaamisessa kolmisen vuotta kestäneessä projektissaan. Syntyi hieno sekoitus pituudeltaan vaihtelevia reikiä. Mutta ainutlaatuisen ilmeensä kenttä alkoi saada vasta siinä vaiheessa, kun eversti Hotchkin otti 1920-luvulla kenttäalueen haltuunsa ja alkoi kehittää sitä omana silmäteränään ja paljolti omin lihasvoimin.
Hotchkin jätti Coltin luoman reitityksen ennalleen, mutta muokkasi griinialueita ja ennen kaikkea kentän bunkkerointia jatkuvasti entistä ehompaan kuntoon.
Hotchkinin lähtökohta oli se, että bunkkerin tulisi aina olla este sanan varsinaisessa merkityksessä. Niinpä hän kaivoi lapioineen hiekkaesteitään vuosi vuodelta syvemmiksi niin että epäonnistunut tai yli-innokas lähestyminen useimmiten tuli maksamaan pelaajalle vähintään yhden lyönnin.
Kun aikaa on kulunut lähes sata vuotta, Woodhall Span Hotchkin-kentän bunkkereita pidetään yhä Britteinsaarten syvimpinä – ja kenttää yhtenä kolmesta parhaasta sisämaan kentästä, ellei parhaana. Englantilaiset haastajat ovat Ganton ja Sunningdalen Old Course.
Sunningdalen tavoin Woodhall Spa on niin sanottu heathland course, nummikenttä. Maaperä on hiekkaista ja tarjoaa otollisen kasvualustan kentälle ilmettä tuovalle kanervalle. Myös erilaiset piikkipensaat kuuluvat kuvaan, Woodhall Spassa ennen kaikkea linkseiltäkin tuttu piikkiherne.
Tyypillisestä nummesta poiketen Woodhall Span lumoon vaikuttavat myös lukuisat iäkkäät puut. Koivut, männyt, tammet ja monet muut puulajit antavat alueelle uljuutta, minkä lisäksi osalla puuvanhuksista on strateginenkin funktio.
Pelottavat bunkkerit, monien reikien ahtaus ja karheikon takkuinen kanerva tietävät sitä, että pelaajalta vaaditaan menestyäkseen tarkkuutta niin avauksissa kuin lähestymisissäkin. Suorat lyönnit ovat kunniassaan. Katastrofin siemeniä on helppo kylvää.
”Hotchkin-kentällä on aivan oma luonteensa. Se on golfissa hyvin harvinaista.”
Monelle golfarille tutun Peugeot Guiden varoituksen sanat ovat paikallaan.
”Aloittelijoiden on paras tyytyä katsomaan sivusta tai kantamaan jonkun muun bägiä. Kokeneille golfareille Woodhall Spa on pakollinen vierailukohde.”
Woodhall Spa oli pitkään varsin tuntematon helmi, varsinkin Englannin rajojen ulkopuolella. Sitten se 1980-luvulla äkisti putkahti hätyyttelemään maineikkaimpia kenttiä Golf Magazinen rankingissä. Aivan viime aikoina maine on rapissut, eikä kenttää enää näy esimerkiksi Golf Digestin tuoreessa maailman parhaiden kenttien top 100 -listauksessa.
Woodhall Spassa päämajaansa ja kansallista golfkeskusta pitävä Englannin Golfliitto (alue ostettiin Hotckinin perheeltä 1995) onkin vastikään palkannut yhdysvaltalaisarkkitehti Tom Doakin auttamaan kentän alkuperäisen luonteen ja maineen palauttamisessa.
”Hotchkin-kentällä on aivan oma luonteensa. Se on golfissa hyvin harvinaista”, sanoo Doak. Juuri siksi Woodhall Spa on vierailun arvoinen tässä pitkälle tasapäistetyssä ajassa.
Monen muun iäkkään brittikentän tavoin Hotchkin-kenttä on saanut niin sanotun Site of Special Scientific Interest (SSSI) -statuksen. Kenttäalue auttaa osaltaan pitämään huolta harvinaiseksi käyneistä perinteisistä nummimaista monille kasvi- ja eläinlajeille tärkeinä elinympäristöinä.
Ekologisuutta painottava toimintamalli näkyy vahvasti myös Woodhall Span toisella kentällä, Donald Steelin suunnittelemalla ja vuonna 1998 käyttöön otetulla Bracken Coursella. Sitä pidetään esikuvana modernille brittiläiselle kenttärakentamiselle. Johtotähtenä on harmoninen yhteiselo villin luonnon kanssa.
Lisätietoa Woodhall Span tarjonnasta löytyy täältä.
