Vuosi 1988 on yksi suomalaisen golfin merkkipaaluista. Silloin Espoon kentällä järjestettiin ensimmäinen ammattilaisten Scandinavian Tipo Trophy, josta tuli myös vuonna 1986 perustetun Challenge Tourin ensimmäinen suomalainen osakilpailu.
Kansainvälisiä amatööritapahtumia oli järjestetty jo aiemminkin, mutta nyt liikkeellä oltiin ensimmäistä kertaa palkintorahojen ja järjestelyoikeuksista koituvien kulujen kanssa. Göran Stubb oli promoottorina valmis ottamaan riskin luodakseen suomalaisille golfhuipuille pelimahdollisuuksia ja tuodakseen lajille näkyvyyttä myös mediassa.
Vuonna 1991 pääsponsoriksi saatiin Volvo ja nimeksi vaihtui Volvo Finnish Open. Elettiin golfin vahvoja vuosia. Laji kiinnosti yritysmaailmaa tavalla, joka mahdollisti pitkäjänteisen toiminnan.
Myös Master Golfissa muutaman kilometrin päässä heräsi ajatus oman kilpailun järjestämisestä, kun kenttä laajennuksen jälkeen oli pelattavissa kahtena 18 reiän kokonaisuutena.
Vuosina 1998–2003, peräti kuuden vuoden ajan, suomalaisilla oli mahdollisuus nauttia kahdesta Challenge Tourin osakilpailusta.
Toimitusjohtaja Pauli Pesonen otti itse promoottorin vastuun yrityksensä nimissä ja onnistui haalimaan mukaan tarvittavan määrän yhteistyökumppaneita.
”Sijaintimme oli niin hyvä, että rahan kerääminen oli jopa yllättävän helppoa”, Pesonen sanoo nyt.
Finnish Mastersista tehtiin yksi Challenge Tourin rahakkaimmista kilpailuista ja tulospalvelukin saatiin toimimaan tavalla, josta oltiin kateellisia European Touria myöten.
Vuosina 1998–2003, peräti kuuden vuoden ajan, suomalaisilla oli mahdollisuus nauttia kahdesta Challenge Tourin osakilpailusta. Pelit Espoossa jatkuivat, ja Pesonen siirsi kilpailunsa Masterista Talmaan vuonna 2001. Uusi nimi oli Talma Finnish Challenge.
Golfin vetovoima alkoi kuitenkin hiipua, eikä Talma sijaintinsa vuoksi kiinnostanut yhteistyökumppaneita samassa määrin kuin Master tai Espoo.
Viimeinen Talman osakilpailu pelattiin 2003. Espoossa juhlat loppuivat 2004, unohtumattomasti amatöörinä ensimmäisen Challenge Tourin pelanneen Roope Kakon voittoon. Mikael Piltz oli voittanut jo kymmenen vuotta aikaisemmin.
Useimpina vuosina kaivattu suomalaismenestys jäi puuttumaan. Noste siltä suunnalta jäi saamatta. Se söi osaltaan yhteistyökumppaneiden kiinnostusta.
Seurasi useita välivuosia, jolloin Ladies European Tourin, naisten pääkiertueen, Talin-osakilpailu sapui täyttämään tyhjiötä. Kilpailu käytiin vuosina 2005–2011 yhteensä seitsemän kertaa, joista viimeiset kuusi yhteistyössä Finnairin kanssa. Minea Blomqvistin voitto kesällä 2008 oli komea huipentuma tapahtuman markkina-arvon kannalta, yksi Suomi-golfin ikonisimmista hetkistä.
Ajatusta Challenge Tourin jatkosta ei haudattu. Sedu Koskisen SK Challenge käynnisti perinteen uudestaan Lohjalla 2008. Linna Golfissa jatkettiin 2009, mutta Hirsalaan kesäksi 2010 kaavailtu Green Challenge kuihtui kokoon kesken kaiken.
Vuodesta 2012 lähtien Challenge Touria on jälleen pelattu ilman katkoja. Ensimmäiset kolme vuotta pelipaikkana oli Kytäjä. Viime kesän kilpailu käytiin Gant Openin nimellä Aura Golfissa.
Vierumäki on nyt ottanut itselleen järjestelyvastuun ainakin kahdeksi vuodeksi. Se on rohkea veto tässä taloudellisessa tilanteessa.
Suomen Golfliitto halusi omalta osaltaan olla luomassa pelimahdollisuuksia eteenpäin tähtääville huipuille. Promottorin rooli kävi kuitenkin kalliiksi, ja Kytäjän-vuosien on ilmoitettu tuottaneen selvästi yli 300 000 euron tappiot.
Vierumäki on nyt ottanut itselleen järjestelyvastuun ainakin kahdeksi vuodeksi. Se on rohkea veto tässä taloudellisessa tilanteessa. Edellytykset korkealaatuiselle kilpailulle poikkeuksellisen monipuoliset mahdollisuudet tarjoavissa puitteissa ovat kuitenkin olemassa – samanaikaisista olympialaisista huolimatta, tai peräti niiden ansiosta.
Challenge Tour tarjoaa oivan mahdollisuuden seurata lähietäisyydeltä pelaajia, jotka ovat ottamassa viimeisiä askeliaan kohti kirkkaimpia valokeiloja. Ranking-voittajia kiertueella ovat aikoinaan olleet esimerkiksi Thomas Björnin tai Henrik Stensonin kaltaiset huiput. Vuodesta 2008 lähtien Suomessa on päästy näkemään esimerkiksi Branden Grace ja Brooks Koepka, molemmat virallisen maailmanlistan top 20:ssä tällä hetkellä.
Kuva: Pauli Pesosesta (kuvassa) ja Göran Stubbista tehtiin 2000-luvun alussa Suomen PGA:n kunniajäseniä tunnustukseksi kotimaisen kilpa- ja ammattilaisgolfin hyväksi tehdystä työstä.