Englannin Andy Sullivan löi hole in onen syyskuussa 2014 pelatussa KLM Openissa. Erikoispalkinto kyseisellä reiällä oli matka avaruuteen.
Sullivan ei toistaiseksi ole halunnut lunastaa palkintoaan. Mutta pian tuon tapahtuman jälkeen Sullivan aloitti rakettimaisen nousunsa kohti European Tourin kärkeä. Vuoden 2015 alkupuolella hän otti uransa ensimmäisen voiton päätourilla, ja hyvin pian toisen. Kauden lopulla tuli vielä yksi voitto lisää, nyt vakuuttavasti yhdeksän lyönnin erolla seuraavaan.
Sullivan on parhaillaan hakemassa tuntumaa PGA Tourin tunnelmaan ja paikallisiin olosuhteisiin.
Kuluvalla kaudella koossa on kaksi kakkostilaa. Maailmanlistalla 28-vuotias Sullivan majailee komeasti sijalla 30. Ovi on lupaavasti auki myös syksyn Ryder Cup -joukkueeseen – sitäkin suuremmalla syyllä, kun Euroopan joukkueen kapteeni Darren Clarke on ollut Sullivanin mentori lähes koko hänen vuonna 2011 käynnistyneen ammattilaisuransa ajan. Clarken jo kipparoimassa Eurasia Cupissa Sullivan ehti antaa hyvät näytöt voittamalla kaikki kolme otteluaan, kaksi mahdolliseksi Ryder Cup -pelipariksi uumoillun Shane Lowryn kanssa.
Ennen ammattilaiseksi siirtymistään Sullivan ehti olla mukana vuoden 2011 Walker Cupissa. Monen mielestä edustustehtäviä omaa tietään kulkeneelle nuorukaiselle olisi pitänyt tulla enemmänkin. Sullivan kuitenkin ohitettiin toistuvasti valinnoissa. Niinpä hän päätti näyttää epäilijöille.
Sullivan vietti koulupäiviään mieluummin golfkentällä kuin luokassa. Unelmissa oli ammattilaisuus. Jalat olivat kuitenkin maassa, sillä vielä ammattilaisuraansa aloittaessaan Sullivan vietti varhaisaamun tunnit ruokakaupassa hyllyjä kuuden punnan tuntipalkalla täydentäen.
Sullivanin luja tahto ja pelottomuus on viime vuosina alkanut näkyä myös esityksissä golfkentällä. Hän kuuluu niihin pelaajiin, jotka nauttivat pelaamisesta paineen ollessa kovimmillaan.
Kausi 2016 tulee olemaan Sullivanin uran kannalta tärkeä. Jos menestystä tulee odotetusti, vain taivas on rajana. Jos onnistumiset kuitenkin antavat odottaa itseään, epäilyksetkin voivat alkaa kalvaa uskoa omaan tekemiseen.
Toistaiseksi Sullivan ei ole saanut itsestään parasta irti majoreissa. Open Championshipissä hän jakoi viime kesänä 30. tilaa, mutta U. S. Openissa ja PGA Championshipissä hän pelasi vain kaksi kierrosta.
Viime vuoden lopulla saamaansa kutsukirjettä Mastersiin Sullivan sanoo käännelleensä käsissään kuin pikkupoika joululahjaa. Tähtäin on asetettu korkealle, ja sen vuoksi Sullivan on parhaillaan hakemassa tuntumaa PGA Tourin tunnelmaan ja paikallisiin olosuhteisiin. Ensimmäinen kilpailu toi tulokseksi sijoituksen hieman 60. sijan huonommalle puolelle. Tällä viikolla on vuorossa uusi yritys Honda Classicissa.
175-senttistä Sullivan ei ole suuri varreltaan, mutta yleispelaajana hän on yksi European Tourin valmiimmista paketeista. Darren Clarke kiittelee tapaa, jolla Sullivan työstää palloa tarvittaessa molempiin suuntiin ja kykenee säätelemään lentorataa olosuhteiden ehdoilla. Sullivan haluaa nimenomaan pelata, ei vain lyödä palloa mahdollisimman kovaa ja pitkälle.
Mitä Sullivan itse pitää menestyksensä salaisuutena? Sellaista ei hänen mukaansa ole. Kyse on ennen kaikkea sinnikkyydestä ja onnistumisten tuomasta itseluottamuksesta.
”Ensin on vain päättäväisyys, tahto mennä rajan yli. Ensimmäisen voiton jälkeen en muuta halunnut kuin kokea saman uudelleen ja uudelleen. Se on kuin huumetta, valtava annos adrenaliinia.”
Sullivan kiittää onnistumisestaan myös mahdollisuutta käyttää urheilupsykologin palveluksia hyväkseen kahden ensimmäisen ammattilaisvuotensa aikana.
Entinen mailanheittäjä on oppinut nauttimaan kilpailutilanteesta ja ottamaan tyynesti vastaan sen, mikä on tullakseen. Ulospäin Sullivan on yksi tiheimpään hymyilevistä pääkiertueen jäsenistä. Tukenaan hänellä on perheenjäsenistä, sukulaisista ja ystävistä koostuva, lähes jokaisessa kilpailussa mukana oleva ”Sulli Army”, yksi kiertueen äänekkäimmistä väriläiskistä.