”Tuntemattoman pelko kauhistuttaa meitä aina.”
Shaun Micheel sai lusikoitua suuhunsa vain kolme lusikallista kauramuroja PGA Championshipin ratkaisupäivänä loppukesästä 2003.
Vatsassa oli perhosia, sillä Micheel oli kiinni uransa ensimmäisessä PGA Tourin voitossa. Takana oli jo 163 voitotonta starttia. Maailmanlistalla Micheel oli sijalla 169.
Nyt ei ollut kyse mistä tahansa kilpailusta, vaan majorista ja paikasta golfin historiassa.
Vielä alkuviikosta Micheel oli Oak Hillin kenttään tutustuttuaan ottanut tavoitteekseen cutista selviämisen. Sekin olisi tuntunut saavutukselta miehestä, joka edelliskauden lopulla oli käynyt taistelua pelioikeuden uusimiseksi.
MIcheel oli lauantain kierroksella ottanut jo reilun kaulan takana tuleviin, mutta tehnyt kierroksen viimeisillä rei’illä kolme bogia.
”En mennyt millään lailla kipsiin. Löin vain sen verran sivuun, että griinille ei enää avausten jälkeen olut asiaa.”
Päätöskierroksella Micheel lähti tietoisesti hakemaan väyläosumia. Vaikka peli ei parhaalla mahdollisella tavalla kulkenutkaan, Micheel sinnitteli kärjessä eteenpäin. Samassa ryhmässä pelannut Chad Campbell, Cleveland-tallin kollega, alkoi kuitenkin sisääntulon lopulla kuroa eroa kiinni. 14. reiän jälkeen eroa oli vielä kolme lyöntiä, 17. reiän jälkeen enää yksi.
Takana oli jo 163 voitotonta starttia. Maailmanlistalla Micheel oli sijalla 169.
Viimeisellä reiällä Campbell pamautti avauksensa komeasti hyviin asemiin keskelle väylää. Micheelin avaus päätyi väylän vasemmalle puolelle lyhyeen raffiin.
Micheelin pallo makasi hyvin ja hän pääsi avaamaan pelin. Matkaa notkelman takana odottavalle hieman kohotetulle griinille oli noin 150 metriä, lipulle 160.
Kestäisikö vuosikausia voitotta pelanneen Micheelin kantti? Nousisiko Campbell vielä tasoihin ja pakottaisi Michelin uusintaan?
Micheel tarttui seiskarautaan ja lähetti pallon matkaan pystyllä svingillään.
”Svingasin hyvin ja pallo lähti hyvään suuntaan. Piti vain toivoa, että osuma oli puhdas.”
”Be right!”, huusi Micheel ja seurasi jännittyneenä pallon lentoa.
Pallo iskeytyi griinin pintaan, pomppasi pari kertaa, alkoi rullata kohti reikää ja pysähtyi noin viiden sentin päähän. Yleisön reaktion kuultuaan Micheel tiesi onnistuneensa. Oikea käsi teki nopean tuuletuksen.
Lähes täydellinen suoritus. Sen jälkeen Campbellin olisi täytynyt upottaa oma lähestymisensä.
Micheel voitti Campbellin ja samalla itsensä ja omat pelkonsa.
Griinille asteli huojentunut mies. Suukko vaimon suulle ja tulossa olevaa vauvaa suojelevalle vatsalle kruunasi upean hetken.
Se on toistaiseksi jäänyt Micheelin uran yksittäiseksi tähtihetkeksi. Kilpailuja on tähän mennessä takana 390, mutta muita voittoja ei ole tullut. Micheel on edelleen yksi harvoista pelaajista, joiden ainoa voitto on osunut major-kilpailuun.
