Muutoksia maailmanlistasijoituksissa on luontevaa tarkastella vuodenvaihteessa, vaikka kalenterivuosi ei aina käykään yhteen kiertueiden pelikausien kanssa.
Mitä listasijoitukset kertovat? Missään tapauksessa ne eivät ole koko totuus pelaajien välisistä voimasuhteista. Paljon riippuu pelattujen kilpailujen määrästä, kiertueesta jolla valtaosa kilpailuista on pelattu, kuntohuippujen ajoittumisesta ja niin edelleen.
Esimerkiksi amatöörien maailmanlistalla pelkästään Euroopassa tai Aasiassa kilpailevien on vaikea nousta hätyyttelemään terävintä kärkeä, koska suurimman painoarvon saavia kilpailuja (A- ja B-taso) kilpailuja on college-ympyröissä viihtyville tarjolla huomattavasti enemmän.
Vuodenvaihteen tilanteen vertaaminen vuodentakaiseen näyttää kuitenkin hyvin, mihin suuntaan muutoksia on tapahtumassa.
Otetaan esimerkki naisten maailmanlistalta, Rolex Rankingsistä.
Vaakakuppi naisten golfin huipulla kallistuu entistäkin voimakkaammin Aasian puolelle.
Vuoden 2014 lopulla korealaisia oli 25 kärkipelaajan joukossa kymmenen, tuoreimmalla listalla sen sijaan 12. Kymppikärjessä korealaisten määrä on tuplaantunut kolmesta kuuteen. Jalansijan kasvattaminen on tapahtunut ennen kaikkea yhdysvaltalaisten kustannuksella. Yhdysvaltalaisia on top 25:ssä tällä hetkellä vain kuusi, kun vastaava luku vielä vuosi sitten oli yhdeksän. Vaakakuppi naisten golfin huipulla kallistuu entistäkin voimakkaammin Aasian puolelle.
Entäpä tilanne suomalaisten näkökulmasta?
Listalla korkeimmalle yltävän Ursula Wikströmin 205. sija on yli sata pykälää parempi kuin suomalaisista ykköstilaa vuosi sitten pitäneellä Noora Tammisella. Tamminen löytyi vuoden 2014 lopulla sijalta 313, nyt sijalta 279.
Tammisen sijoitus on parantunut 34 askelmaa, Wikströmin peräti 190 pykälää. Suurimman harppauksen suomalaisista on tehnyt kuitenkin LET:n finaalikarsinnan menestyksellisesti selvittänyt Oona Vartiainen. Vuoden takainen sijoitus on ensimmäisellä ammattilaiskaudella parantunut 437:llä. Nyt Vartiaisen sijaluku on 452. Näidenkin lukujen valossa naisten kilpagolf on ammattilaiskentillä saamassa tuulta purjeisiinsa amatöörijoukkueiden viime vuosien menestyksestä.
Trendi miesten puolella on saman kaltainen, vaikka Mikko Ilosen suunta listalla onkin ollut varsin jyrkästi alaspäin. Ilonen (173.) on pudonnut maailmanlistalla vuoden takaisesta 126 pykälää, mutta hänen takanaan tulevilla Roope Kakolla (233.), Mikko Korhosella (301.), Janne Kaskella (426.) ja Tapio Pulkkasella (628.) käyrä osoittaa ylöspäin.
Kasken nousu on vuodessa ollut yli 1100 askelmaa, Pulkkasen yli 600. Kakko on kirinyt runsaat 160 pykälää, Korhonen yli sata. Suunta näyttää hyvältä – varsinkin kun kokemuksesta tiedämme, että Mikko Ilosella on kaikki eväät kääntää kurssi nopeasti takaisin kärkeä kohti.
Ilosen voi sanoa kokeneen viimeaikaisen matalapaineen varsin hyvässä seurassa. Ernie Elsin, Jonas Blixtin, Thomas Björnin ja Angel Cabreran syöksy on viime aikoina ollut vähintäänkin samaa luokkaa.
Entäpä miesten nykyinen top 100?
Hissit kulkevat tavanomaiseen tapaan sekä ylös että alas. Aivan terävimmän kärjen tuntumassa komeaa nousua ovat viimeisten 12 kuukauden aikana tehneet esimerkiksi Branden Grace (sijalta 82 sijalle 14), Kevin Kisner (236 – 17), Paul Casey (75 – 22), Byeong Hun An (179 – 29), Emiliano Grillo (128 – 32), Andy Sullivan (150 – 36), Justin Thomas (122 – 37), Kiradech Aphibarnrat (134 – 38) ja Matthew Fitzpatrick (413 – 43). Tästä oktetista voi löytyä pelaajia, joiden nimet komeilevat top kympissä vuoden 2016 lopulla.
Hieman taempana listalla huomio kiinnittyy kahteen nimeen, jotka ovat hurjastelleet 70. sijan tuntumaan. Vuosi sitten Patton Kizzire ja Smylie Kaufman pitivät perää rankingin sijalla 1548. Nyt edellinen löytyy sijalta 73, jälkimmäinen sijalta 75. Aika näyttää, kuinka pitkään hymyyn on aihetta. Kuntopuntarissa molemmat ovat vahvoilla, vaikka varsinkin Kaufmanilla on kärkisijoitusten vastapainona melkoinen määrä missattuja cuteja.
Amatöörigolfin huipulla suomalaisilla on tällä hetkellä ilonaiheita ennen kaikkea Matilda Castrenin ansiosta. Menestykset niin EM-kisoissa kuin yliopistogolfin ykkösdivisioonassa ovat nostaneet Castrenin maailmanlistalla jo 26. sijalle. Nuori Anna Backman mahtuu myös niukin naukin sadan joukkoon 99. tilallaan.
Miesamatööreissä Kim Koivu löytyy rankingin sijalta 211, Sami Välimäki sijalta 480. Kolmanneksi korkeimmalla on vuoden lopulla yli 200 sijaa sijoitustaan parantanut Ilari Saulo. Hieman huolestuttavaa on, että Koivun edellä rankingissä on tällä hetkellä vähintään kaksi amatööriä jokaisesta muusta Pohjoismaasta, Norjasta peräti neljä. Suomalaisittain tilanne selittyy paljolti sillä, että esimerkiksi Oliver Lindell siirtyi äskettäin ammattilaiseksi vasta 17-vuotiaana.
