Viisi elinvuotta lisää! Ruotsalaisten golfin harrastajien elinajan odotetta tarkastellut Karoliinisen instituutin tutkimus vuodelta 2008 toi golfiin uuden mantran, jota sittemmin on monissa yhteyksissä toistettu.
Tuloksethan olivat liiankin hyviä tullakseen kakistelematta niellyiksi. Moni arveli, että golf ei oikeastaan ole syy, vaan seuraus. Heidän mukaansa golfiin tarttuvat muutenkin liikunnalliset ihmiset. Sitä paitsi golfin harrastajat olivat epäilijöiden mukaan niitä, joilla oli muutenkin varaa pitää itsestään huolta.
Pitkäkestoisen aerobisen liikunnan etuja ei kukaan tullut kiistämään. Eikä sitä, että noin 500 kilokalorin polttaminen täyden kierroksen aikana on omiaan ennaltaehkäisemään monia kroonisia tauteja ja auttamaan taistelussa niitä vastaan.
Kuinka ollakaan, ruotsalaistutkimus sai viime vuoden puolella tukea Edinburghin yliopiston uusista tuloksista. Niiden mukaan golf auttaa pitämään hyvää huolta sydämestä, verisuonista, hengitysteistä ja aineenvaihdunnasta. Laji on siis erinomainen ase vaikkapa taistelussa kakkostyypin diabetesta vastaan.
”Terveyden näkökulmasta golf on tehnyt paljon hyvää ihmiskunnalle. Ei ole toista urheilulajia, jota lääketiede voisi yhtä vahvasti suositella.”
Golfin tarjoaman liikunnan rinnalla myös lajin sosiaalisuus nostetaan tuloksissa jalustalle. Harrastuksen mukana tulevat sosiaaliset suhteet auttavat skottitutkimuksenkin mukaan ehkäisemään yksinäisyyden kokemukseen liittyvää ahdistusta, masennusta ja jopa dementiaa. Parhaimmillaan golf auttaa yksilöitä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jota leimaa hyvä itsetunto ja tunne omasta arvokkuudesta.
Eikä tässä vielä kaikki. Ei pidä unohtaa myöskään runsaan auringonvalon myötä täydentyviä D-vitamiinivarastoja tai kierroksen aikana jatkuvasti vastaan tulevia oingelmanratkaisua ja hyvää koordinaatiota vaativia tilanteita, jotka pitävät aivot hedelmällisellä tavalla kuormitettuina.
2000-luvun tutkimustulokset vahvistavat sen terveen järjen mukaisen käsityksen, joka golfista oli vallalla jo 1800-luvulla. Se rantautui Australiaankin jo 1900-luvun ensi vuosina ja tuli ilmi golfia käsitelleessä lehtiartikkelissa:
”Terveyden näkökulmasta golf on tehnyt paljon hyvää ihmiskunnalle. Ei ole toista urheilulajia, jota lääketiede voisi yhtä vahvasti suositella.”
Sidney Morning Herald oli samoilla linjoilla.
”Yleisesti tunnustetaan, että voidakseen hyvin ihminen tarvitsee virkistävää ulkoilmaa ja sopivia annoksia liikuntaa… ja golfpeli on parasta mahdollista virkistystä. Ei ole toista peliä, joka yltäisi golfin rinnalle sen kyvyssä yhdistää kohtuullinen ponnistus terveelliseen ulkoilmaan, henkisiin virikkeisiin ja jännitykseen.”
Entäpä ensimmäisen maailmansodan vuodet? Ei mitään uutta auringon alla. Golfia suositeltiin kotiutetuille sotilaille erityisen sopivana terveysliikuntana. Sanottiinpa lajin säästäneen enemmän ihmishenkiä kuin brittiläisten apteekkien kaikki lääkkeet yhteensä.
Nämä golfin ja terveyden väliset kytkökset alkoivat 1800-luvun lopulla näkyä myös konkreettisella tasolla. Henkivakuutuksia myynyt Life Association of Scotland ryhtyi vuonna 1893 julkaissemaan seinäkalenteria, jonka kuva-aihe liittyi aikakauden kilpagolfiin. Perinne jatkui vuoteen 1916 asti. Kuvista vastasi taiteilija Michael Brown. 1990-luvulla näistä originaaleista maksettiin parhaimmillaan kymmeniä tuhansia puntia kappaleelta.
Ettei vain olisi ollut niin, että markkinoimalla peliä asiakaskunnalleen vakuutusyhtiö halusi pelata omaan pussiinsa ja kannustaa asiakkaitaan pitkää ikä lupaavan harrastuksen pariin.
Kuva: Life Association of Scotlandin vuoden 1906 kalenteri esitteli yhä elossa olevia Open-voittajia kesältä 1905.
