Golfmedioissa on aika ajoin paneuduttu golfkierroksen 18-reikäiseksi vakiintuneeseen määrämittaan. Miten ja miksi siihen aikoinaan päädyttiin?
Nyt kysymykseen on haettu vastausta kokonaisen kirjan verran. Asialla on British Golf Museumin ex-johtaja ja Royal & Ancient Golf Club of St Andrewsin historioitsijana toiminut Peter Lewis. Vuonna 2016 ilmestynyt Why Are There Eighteen Holes? St. Andrews and the Evolution of Golf Courses 1764-1890 oli toinen USGA:n arvostetun Herbert Warren Wind Book Awardin saajista viimeviikkoisessa lajin yhdysvaltalaisen kattojärjestön vuosikokouksessa.
Vuosittain myönnettävää palkintoa ei milloinkaan aikaisemmin ole jaettu kahden vastaanottajan kesken palkinnon 30-vuotisen historian aikana.
USGA:n golfmuseon johtaja Adam Barr pitää epätodennäköisenä, että vastaavaa tulee enää tapahtumaan.
”Pitkien keskustelujen jälkeen päädyimme kuitenkin siihen, että meillä oli nyt käsissämme kaksi palkinnon arvoista kirjaa. Kumpikin onnistuu tavoittamaan hienosti jotain erityistä tutkimuksen ja kerronnan näkökulmista. Juuri tuollaiset tekijät me nostamme korkealle arvioinneissamme.”
Kysymys 18 reiän ihannepituudesta ja St Andrewsin vakiintumisesta ”golfin kodiksi” vaikutti kirjoitustyöhön lähdettäessä yksinkertaiselta. Vastaukset osoittautuivat kuitenkin monimutkaisiksi.
Lewisin lisäksi palkituksi tuli Kevin Robbins legendaarista golfopettajaa Harvey Penickiä käsittelevästä elämäkerrastaan Harvey Penick: The Life and Wisdom of the Man Who Wrote the Book on Golf.
Lewis kertoi palkintotilaisuuden edellä, että kysymys 18 reiän ihannepituudesta ja St Andrewsin vakiintumisesta ”golfin kodiksi” vaikutti kirjoitustyöhön lähdettäessä yksinkertaiselta. Vastaukset osoittautuivat kuitenkin monimutkaisiksi.
Spikebarissa odotellaan kirjan vielä kolahtavan postiluukusta. Odotellessa piti kaivaa esiin joidenkin varhaisten kenttien pituuksia.
Viidellä reiällä pärjättiin alkuun monella kentällä, esimerkiksi Leith Linksillä (vuodesta 1744), Bruntsfieldissä ja Blackheathissa. Musselburghin vanhalla kentällä reikiä oli seitsemän, ja seitsemällä lähdettiin liikkeelle myös Montrose Linksillä.
St Andrewsin Old Coursella reititystä haettiin monessa eri vaiheessa reikiä yhdistelemällä ja kaksoisgriineihin turvautumalla. Vuoteen 1764 mennessä reikiä oli 12 ja niitä pelattiin, hieman lähteestä riippuen, joko 18- tai 22-reikäisenä kenttänä. Mikä mahtaa olla Lewisin tulkinta?
Vuoteen 1857 mennessä Old Coursen reikämääräksi oli lopullisesti vakiintunut 18. Siitä alkoi tulla standardi, kun muut tulivat perässä. 25 vuodessa 18-reikäisiä kenttiä oli jo 18 – joukossa Hoylaken, Carnoustien, Westward Ho!:n (Royal North Devon), North Berwickin ja Prestwickin kaltaisia maineikkaita kenttiä. Manner-Euroopan ensimmäinen 18-reikäinen kenttä avattiin Ranskan Paussa 1875.
Peter Lewis ja palkitun kirjailijan sulkakynä. Kuva USGA/Chris Keane.
