Vuosituhannen vaihteesta on muodostunut yksi merkittävimmistä vedenjakajista golfin historiassa. Muutoksen rajuus on koetellut kovimmalla kädellä Japania, jossa 1990-luvun hullujen golfkuplan vuosien jälkeen ollaan potemassa ankaraa krapulaa.
Mikäli New York Timesia on uskominen, Tokion pörssissä ehti jo vuoteen 2000 mennessä kadota taivaan tuuliin noin 95 miljoonaa dollaria spekulatiivista golfiin sijoitettua rahaa.
Mistä kaikki johtui?
Syitä on löydettävissä niin ihmisten sopuliluonteesta kuin ahneudestakin. Mutta painavin kaikista taitaa sittenkin olla japanilaisen yhteiskunnan perusteita ja arvoja kalvanut muutos.
Uudet työntekijät laitettiin säännönmukaisesti golfkurssille osana työhön perehdyttämistä.
”Japani ei enää ole se sama maa, joka valtaosan kentistä aikoinaan rakensi”, kommentoi golfvälineitä kauppaava myyjä Financial Timesin toimittajalle viime vuoden lopulla.
Golf ei enää ole samalla lailla muodissa kuin vielä 1990-luvun alkupuolella, jolloin laji oli tärkeä väline esimerkiksi bisnessuhteiden hoitamisessa. Uudet työntekijät laitettiin säännönmukaisesti golfkurssille osana työhön perehdyttämistä. Taitojen kartuttua alaiset nousivat aamun pikkutunneilla noutamaan esimiehensä kotoa, jotta usein kaukana kaupungin ulkopuolella sijaitsevalle golfkentälle ehdittäisiin hyvissä ajoin ennen vieraita. Luvassa oli pitkä päivä kierroksen keskeyttäneine lounaineen ja kierroksen jälkeisine kylpemisineen.
Suuri osa tähän kulttuuriin kasvaneista suurten ikäluokkien jäsenistä jättää nyt hyvästit lajille heti eläkkeelle jäätyään. Nuorempia ikäluokkia runsaasti aikaa vaativa laji ei puolestaan kiinnosta siinä määrin, että poistuma saataisiin korvattua uusilla tulijoilla.
”Ilmassa on kriisin tunnelmaa”, totesi Japanin PGA:n puheenjohtaja Masahiro Kuramoto jokin aika sitten. ”Ei ole epäilystäkään siitä, että markkinat ovat kutistumassa.”
Golfin on sopeuduttava ”uuden normaalin” aikaan, jossa siltä on riisuttu epätervettä kasvua ruokkinut statusarvo.
Vaikka muutos tekee kipeää, siinä on lajin kannalta jotain hyvääkin. Esimerkiksi se, että golfin pelaamisesta on tullut huomattavasti halvempaa. Lajikulttuuri on muuttunut huomattavasti avoimemmaksi ja vastaanottavaisemmmaksi. Nyt golfala ponnistelee laajalla rintamalla saadakseen mukaan aiempaa enemmän naisia, nuoria pareja ja lapsiperheitä. Liikemiesgolfin imagosta ollaan hankkiutumassa eroon. Golfia halutaan myydä ennen kaikkea kaikille sopivana vapaa-ajan harrastuksena.
Vuonna 2013 golftoimialan laskettiin Japanissa tuottaneen liikevaihtoa yhteensä noin 11,5 miljardia dollaria. Summa on tietysti mittava, mutta silti alle puolet siitä mikä se oli lajin hulluina vuosina.
Ostajina on ollut esimerkiksi aurinkovoimayhtiöitä, joiden muuten on vaikea löytää riittävän laajoja alueita käyttöönsä.
Suunta on saman kaltainen aktiivisten harrastajien määrässä. Vuonna 1992 tähän joukkoon kuuluvia oli hieman alle 15 miljoonaa, tällä hetkellä vajaat kahdeksan miljoonaa. Suurimmat pudotukset on koettu vuosina 2002 ja 2006, ja 2010-luvulla suunta on vuosi vuodelta ollut jatkuvasti alaspäin.
Huolestuttavaa lajin tulevaisuuden kannalta on se, että yli 50-vuotiaiden osuus oli 60 % jo vuonna 2008. Sen jälkeen ikääntyminen on edelleen vauhdittunut. Yli 70-vuotiaiden määrä on kymmenenssä vuodessa kasvanut yli miljoonalla. Nyt näiden veteraanien osuudeksi ilmoitetaan jo runsaat 17 prosenttiyksikköä.
Lajin vaikeudet ovat iskeneet voimalla kenttäyhtiöihin. Vuoden 2015 maaliskuun loppuun päättyneellä tilikaudella noin 50 kenttää laittoi lapun luukulle, pyöreästi yksi joka viikko. Luopujien joukosta löytyy muun muassa kenttä, jonka alueeseen ja rakentamiseen aikoinaan investointiin 80 miljoonaa dollaria ja jonka jäsenmäärä kuplan puhjettua oli pudonnut 70:een.
Käytöstä poistettuja kenttiä lasketaan olevan noin 600. Kymmenien kerrotaan olevan jatkuvasti myynnissä.
Kauppojakin on tehty. Ostajina on ollut esimerkiksi aurinkovoimayhtiöitä, joiden muuten on vaikea löytää riittävän laajoja alueita käyttöönsä.
Onko golf kriisissä? Ei ole, vaikka ennen kaikkea yhtiöt ovat joutuneet uuden tilanteen eteen. Golfin kiehtovuus lajina ei ole katoamassa mihinkään, vaikka se joutuukin sopeutumaan esimerkiksi nykyihmisen ajankäytöllisiin haasteisiin. Vakiintuneita toimintatapoja on kuitenkin oltava avoimin mielin valmiina muuttamaan, kun toimintaympäristökin muuttuu. Niin Japanissa kuin muuallakin, myös meillä Suomessa. Muotien tullessa ja mennessä syöksykierre voi yllättäen oieta uudeksi nousuksi, kunhan tuote perustaltaan on kunnossa.
