Golfpisteen lavalla käytiin golfmessujen avauspäivänä ajankohtainen paneelikeskustelu. Neljä golfvaikuttajaa haki vastausta kysymykseen siitä, onko golfosake nykymuodossaan tiensä päässä.
Suomen Golfliiton puheenjohtaja Timo Laitinen, Peuramaa Golfin hallituksen puheenjohtaja Raoul Bergman ja Supergolfin toimitusjohtaja Jari Koski vastasivat myöntävästi. Vain TarinaGolfin toimitusjohtaja Osmo Ruuska antoi ei-vastauksen.
Ruuskan eriävä mielipide ei tarkoittanut sitä, että hän olisi nähnyt toimintaympäristön ja siinä tapahtuneet muutokset toisin kuin muut panelistit. Hän muistutti siitä, että osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys ovat asioita, jotka takaavat jatkuvuuden ainakin joksikin aikaa.
Timo Laitinen oli samoilla linjoilla juristin taustallaan.
”Golfin harrastajien on ymmärrettävä, mihin osakkeen myötä ollaan sitouduttu. Käytännössä osakeomistuksesta ei pääse eroon ennen kuin uusi osakas tulee tilalle. Nyt osakkeita on myyty hämärämiehille. Tuollaiset toimijat ovat yksiselitteisesti rikollisia. Heitä tulee kohdella niin kuin muitakin rikollisia kohdellaan.”
Laitisen viesti nyt niin kuin usein ennenkin oli se, että tavalla tai toisella omistus ja pelaaminen on kyettävä erottamaan toisistaan tilanteen tevehdyttämiseksi.
”Pelkään, että muutaman yhtiön on mentävä nurin ennen kuin päästään uuteen alkuun.”
Pelaajien sitoutuminen omaan kenttään ei ole enää niin vahvaa kuin kenttiä 1900-luvun loppupuolella rakennettaessa.
Jari Koski, jonka Supergolf on myös suurin omistaja yrittäjävetoisessa Vantaan Golfpuistossa, muistutti siitä, että menestyäkseen jatkossa golfin on Suomessakin oltava helpommin lähestyttävä laji kuin 1980- ja 1990-luvun buumin aikoihin.
”Vantaan Golfpuistossa jokainen voi pelata parhaaksi katsomallaan tavalla. Kaikki on mahdollista yksittäisestä green feestä kausipelioikeuteen. Osakkeita ei tarvita.”
Golfosakkeista on monilla suunnilla tullut ongelma kahdessakin mielessä. Ensinnäkin osakkeen arvo on saattanut romahtaa, mikä on omiaan herättämään mielipahaa. Vielä kiusallisemmaksi tilanne muutuu, kun osakkeelle ei löydy uusia ottajia ja kun vastikevelvollisuus kuitenkin säilyy. Myös tilanteessa, jossa osake on siirtynyt esimerkiksi perikunnalle.
Osmo Ruuskan TarinaGolf kuuluu niihin rohkeisiin kenttäyhtiöihin, jotka ovat uskaltautuneet luopumaan vastikevelvollisuudesta. Ratkaisu vaatii toimiakseen yritysmaailmasta tuttua myyntihenkisyyttä, kykyä tarjota asiakkaille kaudesta toiseen tuotetta, joka tekee kauppansa.
Siilinjärvellä yhtälö toimii, kiitos osittain vahvan yhteisöllisyyden.
”Savolainen yhteisöllisyys on tarinan ’juttu’. Meille klubilla ja kentällä syntyvä fiilis on kaikki kaikessa.”
Ruuskan mukaan kenttäyhteisössä viihdytään niin, hyvin että Kuopion seudun muut vakiintuneet liikunnan ja urheilun toimijat ovat ihmeissään. Taloudellista hyötyäkin tulee, kun talkoohenki on yhä voimissaan.
Raoul Bergman muistutti, että 2000-luvun uusi tilanne on paljolti seurausta siitä, että pelaajien sitoutuminen omaan kenttään ei ole enää niin vahvaa kuin kenttiä 1900-luvun loppupuolella rakennettaessa. Siksi kenttäyhtiöiden on haettava uudenlaisia toimintamalleja. Usean kentän yhtenliittymät voisivat olla yhteistyökumppaneiden näkökulmasta nykyistä kiinnostavampia, suuremmat volyymit toisivat säästöjä hankinnoissa, hallintoa yhdistämällä voitaisiin leikata henkilöstökuluja ja niin edelleen.
Timo Laitinen heitti tähän liittyen ilmaan hyvän kysymyksen.
”On hyvä miettiä, kilpailevatko kentät keskenään vai kenties muita lajeja vastaan?”
Jari Koski halusi herätellä golftoimijoita kyseenalaistamaan vakiintuneiden toimintatapojen rationaalisuuden.
”Vantaan Golfpuistossa kentänhoito on päätetty ulkoistaa, koska se on näkemyksemme mukaan taloudellisin vaihtoehto. Hollannissa näin tekee noin joka toinen kenttäyhteisö.”
”On hyvä miettiä, kilpailevatko kentät keskenään vai kenties muita lajeja vastaan?”
Entäpä panelistien visio Suomi-golfista 10–15 vuoden päästä?
Timo Laitinen sanoi uskovansa Suomen golfin strategian hengessä golfiin ”parhaana vapaa-aikana”.
”Tämä on makea laji, jossa on paljon potentialia. Kukapa ei nauttisi esimerkiksi luonnosta ja hyvästä seurasta?”
Osmo Ruuska uskoo golfin olevan 2020-luvulla suuressa murroksessa. Se tietää pakottavaa tarvetta uudistumiseen. Ykkösasiana hän pitää asiakaskokemukseen panostamista. Vain myönteisiä elämyksiä tarjoamalla lajin pariin tulleet saadaan sitoutumaan harrastukseen tavalla, joka on tae hallitusta jatkuvuudesta.
Raoul Bergman nosti esiin kilpagolfin viime aikoina kasvaneen medianäyvyyden. Hänen mukansa laji on oikealla polulla kilpagolfin valovoimaisimpien tähtien avittamana.
Jari Koski halusi uskoa siihen, että golfin ystävien intohimo pitää lajin elossa, vaikka ongelmiakin on tiedossa.
”Konkurssit tai hallitut alasajotkaan eivät ole katastrofi. Ne voidaan nähdä jopa järkevinä ratkaisuina tilanteen tervehdyttämiseksi.”
