Golfia Atlantin tuolla puolen hallinnoiva Yhdysvaltain golfliitto (USGA) ja varsinaista operatiivista toimintaa pyörittävät tahot ovat vuosikymmeniä eläneet rauhallista rinnakkaiseloa. Pieniä kärhämiä on tosin aika ajoin ollut ennen kaikkea golfvälineteollisuuden edustajien kanssa. Välineitä valmistavat yritykset kun eivät ole aina halunneet ymmärtää, miksi välineiden suorituskykyä tulisi erilaisin säädöksin rajoittaa.
Kriittiset äänenpainot ovat voimistuneet, kun golf ei vuosituhannen vaihteen jälkeen ole enää vetänyt puoleensa harrastajia entiseen tahtiin. Kovaäänisimmät ovat osoittaneet USGA:ta sormella ja tuoneet julki käsityksensä siitä, että kattojärjestö ei aja koko golftoimialan etua.
”Jos USGA ja R&A eivät pian herää unestaan ja ryhdy yhteistyöhön kenttäyhtiöiden ja riviharrastajien kanssa, ne tulevat tuhoamaan pelin, jota niiden on tarkoitus suojella.”
Joe Munsch, useita kenttiä pyörittävän Eagle Golfin nokkamies, kirjoitti kärkevän kolumnin, kun USGA vuonna 2013 tuli ensimmäistä kertaa julkisuuteen puttereiden ankkurointia koskevan sääntöehdotuksensa kanssa.
”Ne meistä, jotka golfbisneksessä yrittävät saada lajille uusia harrastajia ja näin kasvattaa tätä vanhaa kunnon lajia, elävät täysin toisessa maailmassa kuin USGA ja R&A. Jos USGA ja R&A eivät pian herää unestaan ja ryhdy yhteistyöhön kenttäyhtiöiden ja riviharrastajien kanssa, ne tulevat tuhoamaan pelin, jota niiden on tarkoitus suojella.”
Mikä siis on USGAn kaltaisen organisaation tehtävä?
Se löytyy USGA missiosta, jonka mukaan tehtävänä on ”to promote and conserve the true spirit of golf as embodied in its ancient and honorable traditions. We act in the best interests of golf for the continued enjoyment of those who love it and play it.”
Paino on perinteisesti ollut mission alkuosassa: perinteen säilyttämisessä ja lajin pitämisessä puhtaana.
Voi hyvin sanoa, että kiinnostus on suuntautunut ennen kaikkea golfpeliin itsessään ja siihen liittyvään hallinnolliseen vastuuseen. Yhdessä R&A:n kanssa USGA on vastannut säännöistä ja välineisiin liittyvästä tutkimustyöstä. Se on pitänyt huolta amatöörigolfin hyvinvoinnista ja järjestänyt omia ammattilaisille suunnattuja kilpailujaan.
Siinä sivussa on kehitetty oma tasoitusjärjestelmä ja sen perustaksi Course rating- ja Slope-järjestelmä. Kenttähankkeet ovat puolestaan hyötyneet kasvukerroksiin ja heinälajikkeisiin kytkeytyneestä tutkimustyöstä. Suuri osa Suomenkin viheriöalueista on viime aikoina toteutettu niin sanotuin USGA-rakentein.
USGA on halunnut pitää arvokilpailuissaan myös par-luvun puolta, mikä ei aina ole tapahtunut ilman soraääniä. Viime kesänäkin lunta tuli runsaasti tupaan Chambers Bayn viheriöistä. Nataheinäiset griinit eivät kaikkien mielestä olleet kunnoltaan kilpailun arvolle sopivia. USGA:n pyrkimys vähemmän hoitoa vaativan heinän suosimiseen oli kuitenkin ekologisessa katsannossa perusteltu ja omiaan parantamaan golfin ympäristöimagoa.
Tämän vuoden puolella sekä USGA:n operatiivista toimintaa johtava Mike Davis että puheenjohtajana aloittanut Diana M. Murphy ovat lausunnoillaan selvästi osoittaneet, että ulkopuolelta tullut kritiikki ei ole kaikunut kuuroille korville. Mission loppuosaan ollaan laittamassa lisää paukkuja.
Mike Davis on sanonut, että vaikka USGA tulee edelleen tekemään kaikkensa pitääkseen lajin ”terveenä”, se haluaa nyt ojentaa auttavan kätensä pelaajien, uusien ja vanhojen, koukuttamiseksi ja sitouttamiseksi.
”Käsityksemme on, että jotta golf säilyisi pitkällä tähtäimellä elinvoimaisena, meidän on siirrettävä fokus kustannuksiin, aika-aspektiin ja pelin tuottamaan nautintoon.”
Minnesotan yliopiston kanssa viime vuoden lopulla solmittu viisivuotinen sopimus tuo merkittäviä uusia resursseja tutkimustyöhön.
Golfia lajina kasvattamaan pyrkivän World Golf Foundationin, merkittävimpien golftoimijoiden yhteenliittymän, ykkösmies Steve Mona on innoissaan. Hänen mukaansa USGA:lla on sellaista tulivoimaa ja resursseja, jotka muilta puuttuvat.
Ajankohta on otollinen, sillä FOX-yhtiön kanssa solmittu rahakas TV-sopimus tietää sitä, että talousongelmia USGA:lla ei ole näköpiirissä vielä pitkään.
Minnesotan yliopiston kanssa viime vuoden lopulla aloitettu viisivuotinen yhteistyö tuo merkittäviä uusia resursseja tutkimustyöhön. Tutkimuskohteina ovat muun muassa golfkenttien suunnittelu ja ylläpito sekä golfalan liiketoimintaan ja talouteen liittyvät kysymykset. Tuloksia on tarkoitus jakaa ruohonjuuritasolle best practices -hengessä.
Tämän vuoden lopulla odotetaan lopullista versiota myös äskettäin esitellystä Resource Management Software -työkalusta. Apuna on pelaajien mukanaan kantamien GPS-laitteiden keräämä data, jonka perusteella voidaan tunnistaa kenttäalueelta kohdat, jotka voidaan jättää säännöllisen hoidon ulkopuolelle. Se säästää aikaa, vaivaa, vettä ja rahaa.
Kuva: Diana M. Murphy ja Mike Davis lupaavat ojentaa auttavan kätensä myös lajista ruohonjuuritasolla huolta pitäville golftoimijoille.
