Bobby Jones rakennutti Augusta Nationalin maineikkaan kentän kilpakentiltä vetäydyttyään. Töiden valmistuttua hän lähestyi Yhdysvaltain golfliittoa USGA:ta ja esitti toiveen, että U.S. Open pelattaisiin Augustassa.
Kun USGA ilmoitti, että Georgian kuumat kesät tekisivät olosuhteet liian haastaviksi, Jones päätti aloittaa oman vuotuisen kutsukilpailun, Augusta National Invitationalin.
Ensimmäinen kutsukilpailu pelattiin maaliskuussa 1934. Mutta kesti vielä vuoden ennen kuin kilpailu sai laajempaa huomiota.
Markkinamiehenä toimi 33-vuotias Gene Sarazen.
”Se oli enemmän kuin unta, kun ottaa kaikki olosuhteet huomioon. En vieläkään pysty uskomaan, mitä näin.”
Sarazen oli sunnuntain päätöskierroksella kolme lyöntiä kärjessä olevan Craig Woodin, ”Vaalean pommittajan”, takana tullessaan 15. reiälle, par vitoselle.
Kun yleisö tervehti huudoillaan viimeisen reiän päättänyttä Woodia, Sarazenin kanssa pelannut Walter Hagen totesi, että mahdollisuudet voittoon ovat tainneet mennä.
”They might go in from anywhere”, vastasi kuusi majoria jo voittanut Sarazen haluamatta antaa periksi.
Sarazenin draivi päätyi väylän oikeaan reunaan. Matkaa viheriölle yli veden oli vielä reilut 210 metriä.
”Mr. Gene, you got to hit the three-wood if you want to clear that water”, sanoi Sarazenin caddie Thor ”Stovepipe” Nordwall.
Sarazen ei kuitenkaan ollut tyytyväinen tapaan, jolla pallo makasi kosteaan heinään painautuneena. Hän kaivoi bägistään esiin puu nelosen, Wilsonin vastikään markkinoille tuoman TurfRiderin.
Ennen pallon ääreen asettamista Sarazen otti taskustaan ystävältään Bob Davisilta edellisenä päivänä saamansa onnensormuksen ja hieroi sitä hetken Nordwallin päähän.
”Anna jo mennä, minulla on tänään vielä treffit”, totesi Hagen, joka Sarazenin kertoman mukaan oli koko kierroksen ajan oli muistellut vanhoja hyviä aikoja ja tyttöystäviään.
Sarazenin lyönti oli kuin tykinlaukaus, kuvaili yksi silminnäkijöistä. Pallo lensi yli veden, iskeytyi rinteeseen ja alkoi hitaan matkansa kohti reikää.
Bobby Jones oli yksi tapahtuman harvoista todistajista.
”Golf on suurelta osin mielikuvituksen käyttämistä, ja tuo lyönti ylitti kaikki mielikuvituksen rajat… Se oli enemmän kuin unta, kun ottaa kaikki olosuhteet huomioon. En vieläkään pysty uskomaan, mitä näin.”
Samaan aikaan klubitalolla Wood otti vastaan onnitteluja, Hänen nimensä oli jo kirjoitettu valmiiksi voittajan sekkiin.
Sarazenin albatrossi muutti asetelmat kertaheitolla. Kun hän päätti kierroksensa kolmeen par’iin, seuraavana päivänä oli vuorossa 36 reiän uusinta. Sen Sarazen vei viiden lyönnin turvin.
Mestaruutensa myötä Sarazenista tuli ensimmäinen kaikki modernit majorit voittanut ammattilainen. Wood sen sijaan muistettiin pitkään ainoana pelaajana, joka oli hävinnyt uusinnan voitosta jokaikisessä majorissa.
Sarazenin albatrossista tuli ”lyönti, joka kuultiin kautta maailman”. Sen myötä Jones sai kilpailulle julkisuutta, jollaisesta olisi tuskin muuten noin lyhyessä ajassa voinut uneksia. Jo vuonna 1939 kilpailun nimeksi otettiin juhlavampi The Masters (myös Masters Golf Tournament) kilpailun saaman arvostuksen osoitukseksi.
