• Koti
  • Ajassa
  • Pelin henki
  • Kentät
  • Kilpagolf
  • Pelaaminen
  • Puntarissa
  • Spike Bar
Spikebar
Kilpagolf 0

Vielä tilastoista – tarkasteltavina PGA Tourin menestystekijät

Janne Tarmio · 11.1.2016


Pöytälaatikosta löytyy joskus mukavia yllätyksiä. Vaikkapa valmiiksi kirjoitettuja juttuja ja juttujen aihioita.

Vastaan tuli kaksi taulukkoa, joiden avulla olin yrittänyt selvittää itselleni menestyksen salaisuutta PGA Tourin kauden 2014 tilastojen valossa. Aineisto ei siis enää ole täysin ajan tasalla, mutta lainalaisuudet tuskin ovat suuremmin muuttuneet, pelaajien nimet kylläkin. Siispä rohkaistuin julkaisemaan tulokset vasta nyt lähes vuosi alkuperäistä ajatusta myöhemmin. Jos kysyt Rolling Stonesin tavoin ”Who wants yesterday’s papers”, juttu ei kenties ole sinua varten.

Ensimmäisessä taulukossa vertailin yhdeksän alhaisimman kierroskeskiarvon kaudella saavuttaneen pelaajan pelin osa-alueita keskenään. Tarkasteltavana oli viisi muuttujaa. Yksikkönä oli pelaajien sijoittuminen kussakin tilastokategoriassa. Taulukko näytti tältä.

PGA_korrelaatio2_spike

Oma huomioni kiinnittyy siihen, että esimerkiksi Dustin Johnsonin ja Bubba Watsonin kaltaisten pelaajien profiilit näyttävät kuin samasta puusta veistetyiltä. Kun vertaa kaksikkoa avauslyönneissä tasoitusta antavaan Jim Furykiin, huomaa, että pelit ovat kuin eri maailmasta. Tämä on tervetullut muistutut siitä, että golfissa voi menestyä monella eri tavalla, omiin vahvuuksiin tukeutuen.

Matt Kucharin peli muistuttaa paljon Jim Furykin peliä. Ero syntyy lähinnä siitä, että up and downeissa maailman huippua oleva Furuk ei saa palloa yhtä hyvin uppoamaan pitemmältä matkalta. Charles Howell III:n kausi puolestaan olisi ollut vieläkin parempi, jos putteri olisi toiminut yhtään paremmin; ja Jimmy Walkerin, jos pallon olisi saanut parhaiden lähipelaajien tavoin griinin ulkopuolelta yhdellä putilla sisään. Nämä vain nostoina. Kukin voi tehdä lisää johtopäätöksiä – sikäli kuin uskoo aineiston antavan siihen eväitä.

Toinen mieltäni askarruttanut seikka oli kysymys siitä, millaisia tekijöitä löytyy kiertueen pisimpien draivien taustalta. Onko kovaa lyöminen tarpeeksi? Onko pisimpien lyöntien takana aina sama resepti?

Poimin taulukkoon joukon kiertueen pitkälyöntisimpiä ja muuten hyvin menestyneitä pelaajia. Millaisia eroja löytyy? Pitkälyöntisimmät löytyvät vaaka-akselin vasemmasta reunasta.

PGA_draivit_spike

Ensimmäisenä pistää silmään, kuinka suuria eroja pitkälyöntisten pelaajien välillä on alakierteen määrässä. Esimerkiksi Rory McIlroyn draiveissa oli kaudella 2014 poikkeuksellisen vähän kierrettä, Brooks Koepkan draiveissa sen sijaan hyvin paljon. Charles Howell III erottautuu muista pitkälyöntisistä puolestaan draivien matalalla lakikorkeudella.

Vaaleansinistä ja keltaista palkkia vertailemalla voi vielä tarkastella kysymystä siitä, kuinka paljon kukin pelaaja saa tuottamastaan mailanpään nopeudesta irti.

Taulukon tulkinta jää pakostakin vain suuntaa-antavaksi. Pelaajien tekniikan ohella tulokset ovat riippuvaisia heidän käyttämistään välineistä. Kierteen määrään voidaan vaikuttaa esimerkiksi pallon valinnalla. Myös draiverin nostokulma, sen painonjakauma ja lapakulma vaikuttavat tuloksiin, samoin varren ominaisuudet. Tämä on palapeliä, johon jokaisen huippupelaajan on oman tiiminsä kanssa otettava kantaa omassa välinestrategiassaan – ainakin silloin, kun pelaaja on itse halukas vaivaamaan päätään tällaisilla asioilla.

Pääkuva: PGA Tourin tilastosivuilta löytää vastauksen moniin kysymyksiin, joita ei edes hoksaa kysyä.

avauslyönnitgriiniosumatkierroskeskiarvoPGA Tourscramblingtilastotvälinestrategia
Jaa Tweet

Katso myös

  • Kilpagolf

    Vierumäellä taas

  • Kilpagolf

    Vierumäki Finnish Challenge -tunnelmia kuvina

  • Kilpagolf

    Gant Ladies Openissa bongattuja

Olemme Facebookissa

Uusimmat päivitykset

  • Vierumäellä taas

    8.8.2022
  • Mustaa valkoisella

    30.11.2021
  • Vierumäki Finnish Challenge -tunnelmia kuvina

    13.8.2021
  • Gant Ladies Openissa bongattuja

    18.7.2021
  • Tunnelmia Tournament Players Championshipistä

    4.6.2020
  • Oikullisuuden puolesta

    21.8.2017

Arkistot

  • elokuu 2022
  • marraskuu 2021
  • elokuu 2021
  • heinäkuu 2021
  • kesäkuu 2020
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • heinäkuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • Spike Bar

© 2015 Janne Tarmio/Viestintä Tarmio Oy