Vuodesta 2004 tuli käänteentekevä amatöörien keskinäisten voimasuhteiden arvioimisessa. Herätteenä oli australialaisen Andrew Martinin tapaus.
Martin oli kukistanut Australian amatöörimestaruuskilpailujen finaalissa Jarrod Lylen ja oli suuntaamassa British Amateuriin. Tie nousi kuitenkin pystyyn, kun kävi ilmi, että hän ei tasoituksensa puolesta mahtunut niiden 288 pelaajan joukkoon, jotka R&A hyväksyi mukaan kilpailuun. Osanootto määräytyi alhaisimpien tasoitusten perusteella, eikä Martinin tasoitus ollut riittävän alhainen.
Eikö Martin siis ollut riittävän hyvä? Australialaisten mielestä oli, ja he tekivät sen myös selväksi kilpailun järjestäjille.
Vanhat käytännöt alkoivat murentua. Ensinnäkin Australiassa lähdettiin tuomaan omaa tasoitusjärjestelmää samalle viivalle brittiläisen ja yhdysvaltalaisen tasoitusjärjestelmän kanssa. Ja toiseksi R&A alkoi rakentaa amatöörien rankingiä, jossa tasoituksen sijasta perustana olisi amatöörien kilpailumenestys suhteessa muihin pelaajiin.
Samaan aikaan tapahtui myös Yhdysvalloissa. Kalifornialainen Fred Solomon oli kumppaneineen pohtinut yhteiskiertueen perustamista amatööreille ja ammattilaisille ja ryhtynyt rakentamaan omaa rankingiään. Kahden kauden mittaisen testikauden jälkeen Solomon julkisti Scratch Players World Amateur Rankingin (SPWAR) tammikuun 13. päivänä 2007.
Monen puolueettoman arvioijan mukaan Solomonin ranking toimii huomattavasti virallista maailmanlistaa paremmin.
Kymmenen päivää myöhemmin päivänvalon näki myös R&A:n World Amateur Golf Ranking (WAGR).
Solomon jatkoi tinkimätöntä työtään ja uskoi siihen, että USGA olisi kiinnostunut yhteistyöstä. Vuonna 2011 USGA valitsi kuitenkin puolensa ja hyppäsi mukaan R&A:n kelkkaan.
Näytti ilmeiseltä, että kahden hallinnoivan tahon yhteisvoimin WAGR pyyhkisi SPWAR:n kevyesti pois tieltään.
Intohimo on kuitenkin merkillinen voimavara. Vastoinkäymisten karaisema Solomon ei antanut periksi, vaan on jatkanut näihin päiviin asti. Monen puolueettoman arvioijan mukaan Solomonin ranking toimii huomattavasti virallista maailmanlistaa paremmin. USGA turvautuu WAGR:ään pelaajia omiin kilpailuihinsa hyväksyessään, mutta muiden tärkeimpien amatöörikilpailujen sanotaan Yhdysvalloissa käyttävän pelaajavalinnassa apunaan Solomonin listaa. Myös moni media vannoo SPWAR:n nimeen.
Omaa Golf Bible -sivustoaan ylläpitävä Mark Eley Englannista on yksi SPWAR:n puolestapuhujista. Hän ei lakkaa ihmettelemästä sitä, kuinka yhden miehen toimitus voi saada aikaiseksi parempaa jälkeä kuin WAGR:stä vastuussa oleva usean hengen tiimi.
Helmikuisessa artikkelissaan hän nosti esiin useita Solomonin listan puolesta puhuvia epäkohtia virallisella maailmanlistalla. Tässä muutama:
* WAGR on liian monimutkainen. Kilpailusijoituksille ja lähtöluettelon nimilistan laadulle rakentuva SPWAR on helpompi ymmärtää.
* WAGR ei millään tavoin painota pelaajien viime aikojen esityksiä. Pisteet säilyvät sellaisinaan koko kahden vuoden elinkaaren. SPWAR sen sijaan pudottaa asteittain 30 päivää vanhempien kilpailusaavutusten painoarvoa.
* Koska WAGR-pisteet eivät vanhene, maailmanlistalla nähdään usein voimakkaita heilahduksia siinä vaiheessa, kun tärkeistä onnistumisista on ehtinyt kulua kaksi vuotta.
* WAGR huomio miesten puolella noin 2 600 kilpailua. Se on huomattavasti vähemmän kuin SPWAR:n noin 4 000 kilpailua. Niinpä erot ranking-sijoituksessa voivat olla tyrmistyttävän suuria. Esimerkiksi tämän vuoden Bonallack Trophyssä pelanneen Korean Jae Kyeoung Lee:n listasijoitus WAGR:ssä oli1078:s, SPWAR:ssä 162:nen.
* WAGR on epäjohdonmukainen suhtautumisessaan joukkuekilpailuihin. Jokainen mukaan päässyt pelaaja saa saman verran pisteitä riippumatta omista peliesityksistä. Eleyn mukaan Jimmy Mullen ja Jordan Niebrugge saivat Walker Cupista saman verran pisteitä, vaikka toinen voitti kaikki neljä otteluaan, toinen hävisi kaikki kolme.
* WAGR on taipuvainen jättämään huomiotta 18- ja 36-reikäiset kilpailut. Menestystä esimerkiksi The Openin tai US Openin karsinnoissa ei palkita.
Miten nämä erot käytännössä näkyvät?
Esimerkiksi siten, että Bryson DeChambeau ei missään vaiheessa noussut virallisen mailmanlistan ykköseksi, mutta komeili sen sijaan keväällä ennen ammattilaiseksi siirtymistään Solomonin listan ykkösenä.
Entä tämän viikon tilanne? Jokainen voi verrata itse.
http://www.scratchplayers.org/
http://www.wagr.com
Myös suomalaisia löytyy luonnollisesti molemmilta listoilta.
Suomalaisittain hyvä uutinen on se, että tällä kaudella WAGR-rankingissä huomioidaan myös menestys Finnair Junior Tourin pääkilpailuissa.
Entäpä SPWAR:n puuttet? Suurin taitaa olla se, että Fred Solomon seuraa ainoastaan tapahtumia miesamatöörien puolella.
