Museovirasto on avannut osan kuvakokoelmastaan vapaaseen käyttöön. Yli 100 000 kuvan joukosta löytyy yllätyksettömästi myös joitakin golfiin liittyviä tunnelmia.
Yllätys sen sijaan on Sotamuseon kuva-arkisto peräisin oleva kuva, joka kertoo joutilaasta hetkestä rintamalla asemasodan kesänä 1942.
Kersantti Mikko Veijalaisen heinäkuisessa otoksessa kaksi sotilasta on pelaamassa golfia ”korsujen ympärillä kiertävällä maastoradalla”.
Pallon tiin päälle asettaneella pelaajalla on kädessään selvästi omatekoinen ”putteri”. Avauslyöntiä sivusta seuraava pelikumppani puolestaan nojaa puhdetöinä syntynyttä ”wedgeä” kannon nokkaan.
Palloa kannatteleva tii näyttää tilapäisratkaisulta, mutta kuinka on pallon laita? Voisiko se olla oikea? Vaikea sanoa.
Kersantti Veijalaisen otos kertoo omaa kieltään siitä, että harvalukuisten harrastajien hinku päästä pelaamaan on ollut kova.
Golf eli sotavuosina kotirintamalla melko lailla hiljaiseloa. Osa Talin kentästä oli otettu sotahuollon tarpeisiin ja rakennuksissa hoidettiin muun muassa saksalaisten radioliikennettä. Sotavankejakin kartanon mailla pidettiin.
Vuoden 1940 olympiavieraita varten rakennettu Aulangon kenttä oli viljelysmaana. Viipurissa golfiin oli tutustuttu hieman ennen talvisodan syttymistä, mutta tuskin sielläkään golf oli päällimmäisenä mielessä vakavampien asioiden vaatiessa huomion ja sodan muistuttaessa itsestään monin kipein tavoin.
Kaiken kaikkiaan golfin harrastajia oli sotien edellä Suomessa arviolta vajaat 300. Kersantti Veijalaisen otos kertookin omaa kieltään siitä, että harvalukuisten harrastajien hinku päästä pelaamaan on ollut kova.
Askarruttamaankin kuva jää. Jos lyöjä on jo tutustunut peliin, miksi hänen vasen kätensä on alempana? Onko toinen sotilaista vasta tutustuttamassa aseveljeä lajin saloihin?
Ajatusleikillekin kuva antaa polttoainetta. Ettei vain olisi niin, että yhtenä golfin ensimmäisistä suomalaisista harrastajista tunnettu marsalkka Mannerheim olisi itse kylvänyt siemenen tällaiseen vapaa-ajanviettoon.
Talista ilmeisesti 1930-luvulla otettu Museoviraston kuva kertoo puolestaan pelin muutoksesta ja puitteiden vaatimattomuudesta lajin Suomen-valloituksen alkuaikoina. Hiekasta rakennettu tiiauspaikka voisi saada nykyharrastajilta kulmakarvat kohoamaan. Pinta-alaakaan ei liiemmin ole. Pelaajan jalkatyökin jättää vielä toivomisen varaa. Mutta ruuhkaa ei ole.
