• Koti
  • Ajassa
  • Pelin henki
  • Kentät
  • Kilpagolf
  • Pelaaminen
  • Puntarissa
  • Spike Bar
Spikebar
Kentät 0

Väitöskirja puhuu golfkenttien rikkaan biodiversiteetin puolesta

Janne Tarmio · 24.5.2016


Golfkenttien ja ympäristön suhde on herättänyt keskustelua pitkään. Elitistiseksikin miellettyä lajia on usein haluttu arvostella luontoarvojen laiminlyönnistä.

Helposti on unohtunut se, että kestävin periaattein hoidetulla golfkentällä voi olla hyvinkin paljon myönteisiä vaikutuksia. On ahdaskatseista pitää kymmenien hehtaarien viheraluetta kaupungeissa hyötykäytöltä menetettynä, haaskattuna alueena. Golfkenttä on aina virkistysmahdollisuuksia ja esteettisiäkin elämyksiä tarjoava vaihtoehto kestopäällystetyille tai muuten rakennetuille alueille.

Kaiken lisäksi golfkentät ovat kaupunkimaisessa ympäristössä arvokkaita luonnon monimuotoisuuden, biodiversiteetin, näkökulmasta. Tuorein näyttö siitä saatiin Jarmo Saarikiven keväällä tarkastetussa väitöskirjassa Biodiversity in golf courses and its contribution to the diversity of open green space in an urban setting. Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella valmistuneen tutkimuksen voi lukea täältä.

Keskustelu Saarikiven kanssa tekee golfin ystävän omalletunnolle hyvää.

”Golfilla on tulosten valossa hyvä mahdollisuus pönkittää lajin ympäristöimagoa, ja ihan syystä”, Saarikivi sanoo. ”Golfkentät ovat mainettaan parempia luontokohteita.”

Mahdollisimman monen golfin parissa työskentelevän soisi tutustuvan Saarikiven tutkimukseen. Sen tärkeimpien johtopäätösten omaksuminen antaa arvokkaita työkaluja golfin imagonrakennukseen ja yhteiskuntasuhteiden hoitoon.

Tutkimuksessa tarkasteltiin kaupunkialueilla ja niiden tuntumassa sijaitsevien kenttien monimuotoisuutta hyönteisten, sammakoiden ja lintujen esiintymisen avulla. Tulokset olivat selvät: golfkentät osoittautuivat monimuotoisiksi ja arvokkaiksi luontokohteiksi.

”Lajisto on yllättävän monimuotoinen, vaikka kentiltä ei toisaalta löydy harvinaisuuksia tai erikoisuuksia”, Saarikivi kertoo puhelimessa. Saarikiven mukaan ei myöskään voida osoittaa golfkentille erityisesti ominaista lajistoa. Erot golfkenttien välillä ovat nekin suuria kenttien sijainnista ja luonteesta riippuen.

”Vastaavaa elinympäristöä ei Suomen luonnosta oikein löydy”, Saarikivi muistuttaa. Se on itsessään yksi syy siihen, miksi golfkentät ovat arvokkaita.

Tietyssä mielessä golfkenttien voi katsoa korvaavan suomalaisessa kulttuurimaisemassa harvinaisiksi käyneitä niittymäisiä tai ahomaisia elinympäristöjä, perinnebiotooppeja.

Avoimet golflkenttäalueet päästävät maanpintaan asti runsaasti auringonvaloa. Lämmin ja matalan kasvillisuuden peittämä maanpinta on otollinen elinympäristö monille lajeille.

Tutkimus osoitti, että monet lintulajit viihtyvät ja menestyvät golfkentän reunamilla juuri avoimuuden ravinnohankinnalle tarjoamien etujen vuoksi.

Tutkimuksen tiivistelmäosassa kirjoitetaan näin:

”Pöntöissä pesivät linnut suosivat golfkenttien reunoilla olevia pönttöjä verrattuna läheisten metsien pönttöihin. Myös lintujen pesintämenestys golfkenttien reunoissa vaikuttaisi olevan parempi kuin lähiympäristössä.”

Ei ihme, että lintubongaritkin viihtyvät golfkenttien maisemissa.

Linnunpöntöt ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka golfkenttien biodiversiteettiä voidaan pienellä vaivalla huomattavasti lisätä. Hoitotavoillakin on suuri merkitys. Reuna-alueiden jättäminen luonnonvaraiseen tilaan on kädenojennus monimuotoisuuden puolesta, samoin pientenkin metsäisten saarekkeiden, jopa vain muutamien puiden, säilyttäminen kenttää rakennettaessa.

Saarikivi painottaa myös golfkentiltä löytyvien pienvesien merkitystä.

”Golfkenttien lampien kaltaisia lämpimiä lätäköitä on Suomen luonnossa aika vähän. Erityisen hyviä ne ovat monimuotoisuuden kannalta silloin, kun niissä ei ole kaloja.”

Mahdollisimman monen golfin parissa työskentelevän soisi tutustuvan Saarikiven tutkimukseen. Sen tärkeimpien johtopäätösten omaksuminen antaa arvokkaita työkaluja golfin imagonrakennukseen ja yhteiskuntasuhteiden hoitoon.

biodiversiteettiekologiagolfkentätJarmo Saarikivimonimuotoisuus
Jaa Tweet

Katso myös

  • Kentät

    Kun sattumalle ei haluta antaa sijaa

  • Kentät

    Muirfieldin taipuminen oli kilpagolfin voitto

  • Kentät

    Steamsongin Black pelattavissa syksyllä

Olemme Facebookissa

Uusimmat päivitykset

  • Vierumäellä taas

    8.8.2022
  • Mustaa valkoisella

    30.11.2021
  • Vierumäki Finnish Challenge -tunnelmia kuvina

    13.8.2021
  • Gant Ladies Openissa bongattuja

    18.7.2021
  • Tunnelmia Tournament Players Championshipistä

    4.6.2020
  • Oikullisuuden puolesta

    21.8.2017

Arkistot

  • elokuu 2022
  • marraskuu 2021
  • elokuu 2021
  • heinäkuu 2021
  • kesäkuu 2020
  • elokuu 2017
  • heinäkuu 2017
  • kesäkuu 2017
  • toukokuu 2017
  • huhtikuu 2017
  • maaliskuu 2017
  • helmikuu 2017
  • tammikuu 2017
  • joulukuu 2016
  • marraskuu 2016
  • lokakuu 2016
  • syyskuu 2016
  • elokuu 2016
  • heinäkuu 2016
  • kesäkuu 2016
  • toukokuu 2016
  • huhtikuu 2016
  • maaliskuu 2016
  • helmikuu 2016
  • tammikuu 2016
  • joulukuu 2015
  • Spike Bar

© 2015 Janne Tarmio/Viestintä Tarmio Oy